Lopuksi vielä viimeiset kaksi kategoriaa, tällä kertaa vähän pidemmillä perusteluilla varustettuna.
Kategoria IV: Best Finnish Player of the Season
Finalistit:
Jukka-Pekka Tanhuanpää, Hupipalloilijat
George Löf, Seals
Matti Wiberg, Vesala
Mikko Turto, Rakuunat
Voittaja:
Valinta oli poikkeuksellisen hankala, ja finaaliin jouduinkin nostamaan poikkeuksellisesti neljä pelaajaa. Kotimaisten pelaajien taso on noussut SM-koriksessa huimasti 10 kaudessa, ei vähiten tuokin ja atsiin kaltaisten suomalaisia suosivien managerien ansiosta. Toisaalta tällä kaudella ei ollut ketään selkeästi yli muiden ollutta suomalaispelaajaa.
JPT olisi tietysti varma bet, yksi kaikkien aikojen suurista skoraajista. Mutta sitten tulee rivi: 8-8-7. Mitäkö? Tanhuanpään pistesaldot playoff-peleissä. Eipä niin että Huparien voittokulku olisi noihin lukuihin ratkennut, mutta ansaitseeko noilla sitten kauden parhaan palkinnon? Entäpä tuore vuoden puolustaja Löf? Edellä esitetyt perustelut pätevät yhä ja tämäkin titteli voisi olla perusteltu, mutta äijähän ei sen jälkeen mahtuisi Espoonlahden areenan ovista sisään. Sori atsii, mutta nyt ei tule kolmatta putkeen.
Eli Wiberg vai Turto? Matti ei ehkä häikäissyt, mutta oli koko kauden erittäin varma, tasainen ja huipputehokas suorittaja. Joukkueelleen äärimmäisen tärkeä pelaaja Arrechean rinnalla. Turton finaalipaikka saattaa yllättää, mutta hän oli parhaimmillaan sarjan jäätävin hyökkäyspelaaja. Vastapainoksi tuli toisaalta myös pieniä ohipelejä joissa meno hyydytettiin.
Luotettavuus oli tällä kertaa presidentillisesti arvossaan, ja voitto Vesalan omalle pojalle:
Matti Wiberg, Vesala Basket
Kategoria V: Manager of the Season
Finalistit:
Tuoki, Hupipalloilijat
atsii, Seals
Lazze, Riksu
Voittaja:
Tuoki noussee tällä viikolla jakamaan justmen peräkkäisten mestaruuksien ennätystä. Kaksi kauneusvirhetappiota kauteen tuli, mutta juna kulkee. Ylivertainen pelaaja-aines voi joskus jopa hämärtää sen, että Tuoki on myös taktisesti erittäin taitava manageri - siitä osoituksena kolmesti peräkkäin twistatut vastustajat tämän kauden pleijareissa.
Atsii puolestaan on tehnyt huikeaa duunia kotikasvatteisen, fiksusti rakennetun joukkueensa kanssa. Pelaajakehittäjänä varmasti maailman kärkeä. Sarjakausi oli erinomainen, mutta päättyi kovin pian välierätappioon Riksulle, mikä oli ainakin itselleni jopa pieni yllätys.
Lazze. Win the right games. Runkosarjassa ei mitenkään täysin vakuuttava, mutta sitten kun tosipelit alkoi niin ne oli muut jotka eivät saaneet millään palloa Vaskinkentän sukkiin. Riihimäen Riley on onnistunut rakentamaan voittavan joukkueen erittäin kustannustehokkaasti, tällä kaudella alle 800k palkoilla.
Voitto menee tällä kertaa managerille, joka onnistui taikomaan kapeahkosta rosteristaan lopulta irti lähes maksimaalisen tuloksen - aina finaaliin asti:
Lazze, Riksun koripallot
Onnittelut voittajille ja kiitokset kaudesta!