Noniin, nyt on hieman tunteet tasautuneet. Sellaisen raivon sai Vuorikallion Timppa, alias oma koira aikaiseksi
(44900)Lähtökohdathan otteluun olivat meidän kannalta taas aika heikot, joten päätettiin yrittää niskalenkkiä pistämällä hieman innostusta peliin, jotta "pakkovoitto" jatkolohkoon pääsemisen kannalta olisi ollut mahdollista saavuttaa. No, tämähän veti vesiperän kun yllättäen myös vastustaja toimi samoin, mikä on melko outo veto tässä kohtaa turnausta selkeähköltä lohkon top2 suosikilta, näinkin paljon WR:ssä alempana majailevaa jengiä vastaan. Siellä on toki rookie coachi lusitaanien penkin päässä, liekö tällä tekemistä asian kanssa.
No, kun ottelu alkoi ja taktiikat selvisivät, olisin odottanut tuollaista about 30 pisteen selkäsaunaa kun meillä arvaus väärin ja ennakkoon vahvempi vastustaja taikoi vielä jostain kristallipallosta sisähyökkäys-arvauksen eetteriin. Karmivista lähtökohdista huolimatta ottelu eteni tasaisena aina viimeisille minuuteille saakka, Suomen jopa pitäessä johtoasemaa aina kolmannen jakson puoliväliin saakka. Tämä kaikki siitä huolimatta, että tässä ottelussa näin jotain aivan uskomattoman ihmeellistä, johon en koskaan ennen muista törmänneeni tämän tason otteluissa: Allekirjoittaneen seurajoukkueen ja Suomen maajoukkueenkin luottoratsuihin lukeutuva Timo Vuorikallio heitti sentterin tontilta sisätaktiikalla pelitilanneheitot 0/17 (!!!!!!!!!!!!!!!) ja jäi pisteittä koko ottelussa, vaikka pelasi koko joukkueen toiseksi korkeimmat minuutit (42!!) kunnes tuli ajetuksi kentältä 6 virheen saattelemana! Olisi kyllä mielenkiintoista tietää häntä puolustaneen pelaajan taidot, vaikkakin tässä on nyt kyllä myös herra random lyönyt isolla kädellä (Vuorikallion taidot ja aiemmat edesottamukset tuntien). Siis aivan käsittämätöntä!
No, muuten onneksi saatiin ottelusta dataa, joka varmasti hyödyttää tulevissa otteluissa, ja kauttaaltaan joukkue käy tutummaksi pelitilanteissa allekirjoittaneelle. Paras kokoonpano hahmottuu tietysti ottelu ottelulta selvemmäksi. Joten on tässä toiveita vielä voittokin ottaa, ennenku turnaus loppuu. Selvää kuitenkin on että jatkolohkopaikka ei ole enää omissa käsissä. No, tälle kaudelle ei kyllä älyttömiä tavoitteita ladattukaan, mutta ainahan se on keskimäärin kivempaa voittaa kuin hävitä.
Ei jäädä surkuttelemaan Timpan umpisurkeaa peliä vaan käännetään katseet kohti tulevaa Unkari-ottelua. Siinäkin matsissa edelleen lähdetään altavastaajana sotaan, mutta mahdollisuudet pitäisi olla hieman paremmat mitä näissä kahdessa ekassa matsissa. Kattellaan mitä keksitään.
Pitäkäähän huoli maajoukkuepelaajienne viikkominuuteista, saadaan jätkät hyvään kuntoon ja päästään haastsaan vastustajia entistä tiukemmin. Kyllä se voittokin sieltä tulee, ehkä jo ensi maanantaina!!!